Taija Haiko: Millaisia vastuullisuusteemoja ruokahankintoihin liittyy?
Ruokaa tarvitaan ennen
kaikkea tukemaan ihmisen terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Haluamme Valiolla
olla edelläkävijä hyvinvoinnin ja kestävien elintapojen edistämisessä,
ilmastotyössä ja luonnon elinvoimaisuuden turvaamisessa. Valion
vastuullisuusteemat kattavat ilmaston ja ympäristön lisäksi myös eläinten
hyvinvointia ja terveellisen, täysipainoisen ravitsemuksen. Ilmastotyössämme
keskitymme hiilinielujen kehittämiseen, kiertotalouden potentiaalin
hyödyntämiseen sekä peltojen ja maidontuotannon päästövähennyksiin. Luonnon
elinvoimaisuuden turvaamisessa korostuu luonnon monimuotoisuus sekä eläinten
hyvinvointi. Hyvinvoinnin ja kestävien elintapojen edistämiseksi olemme
asettaneet tavoitteita hävikin vähentämiseen, ympäristöviisaiden pakkausten
kehittämiseen sekä ihmisten hyvinvointiin ravitsemuksen, terveyden,
turvallisuuden sekä ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Ilmastovaikutusta ja
ravitsemusta kannattaa tarkastella rinnakkain, koska erilaiset elintarvikkeet
vaikuttavat eri tavoin ravitsemukseen ja ilmastoon, eikä vaikutukset
välttämättä ole samansuuntaisia.
Juha Nousiainen: Tavoitteena maidon hiilijalanjäljen nollaus vuoteen 2035 mennessä. Miten Valio ratkoo ilmastohaasteita?
Tunnemme ympäristö- ja ilmastovaikutuksemme ja vähennämme niitä aktiivisesti. Tuoremeijerituotteden hiilijalanjälki syntyy
yli 90-prosenttisesti alkutuotannosta eli ennen kuin maito tuodaan meijeriin.
Loput tulee meijeristä, kuljetuksista ja pakkauksista. Kun puhutaan hiilineutraalisuudesta, tarkoitetaan
sitä, että hiiltä vähennetään ja sidotaan yhtä paljon kuin sitä päästetään,
jolloin nettotase on nolla. Hiilineutraalius ei kuitenkaan riitä – se on vasta
alkua, sillä vanhoja päästöjä täytyy saada ilmakehästä pois. Tällöin puhutaan
hiilinegatiivisuudesta. Haluamme luoda hiilineutraalin maitoketjun tekemällä
ensisijaisesti muutoksia omassa toiminnassamme – eli siellä, missä päästöt
syntyvät. Pyrimme tavoitteeseen erityisesti kolmea reittiä:
sidomme nurmipeltoihin ilmasta nykyistä enemmän hiilidioksidia, haluamme tehdä
tulevaisuudessa lannasta biokaasua, joka korvaa liikenteen fossiilisia
polttoaineita ja vähennämme soista raivattujen peltojen eli turvepeltojen
päästöjä. Emme siis ole hankkineet hiilijalanjäljen kompensaatioita oman
toimintamme ulkopuolelta, vaan teemme pysyviä muutoksia omiin
toimintatapoihimme, jotta maitoketju itsessään olisi tulevaisuudessa
hiilineutraali aina maitotilalta tehtaisiin saakka.
Reetta Huomo: Ilmastovaikutusten huomioiminen maitotuotteiden hankinnassa, case Helsingin kaupunki
Helsingin kaupunkistrategiassa on sitouduttu hiilineutraaliuteen 2035 mennessä, ja käynnissä on toimenpideohjelma,
jossa on konkreettisia tekoja päästöjen vähentämiseksi. Hankinnat on yksi
painopistealue tässä kokonaisuudessa. Kestävän kehityksen
osalta Helsingin kaupunki on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Tavoitteet integroidaan käytäntöön edistämällä kestäviä hankintoja. Hankintapiloteissa
on pohdittu ilmastokysymyksiä ja muita vastuullisuusasioita ja keskitytty
sellaisiin hankintoihin, joissa päästöt ovat isot ja joita voidaan vähentää. Tässä mukana on ollut ruokahävikin
pienentäminen, hävikkiruuan hyödyntäminen sekä maitotuotteiden hankinta. Voit myös lukea blogin
Vähähiilisiä hankintoja ympäristöjalanjälkimerkinnällä https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Hiilineutraaliblogi/Vahahiilisia_hankintoja_ymparistojalanja(56675)
Tuula Tuure: Maitotuotteet kestävässä ravitsemuksessa
Monipuolisuus, kohtuullisuus ja vaihtelevuus ovat terveellisen ruuan perusta. Suomessa on kattavat
ravitsemussuositukset eri ikäisille ja eri tilanteisiin – maitotuotteet
kuuluvat kaikkiin eri ryhmiin lukuun ottamatta vegaanista ruokavaliota. Maitotuotteet tuovat
merkittäviä määriä monia ravintoaineita ruokavalioomme. Jodi ja kalsium korostuvat,
koska niiden saanti jää helposti niukaksi tai jopa riittämättömäksi ilman
maitotuotteita. Maidosta saadaan myös luontaisia suojaravintoaineita ja
D-vitamiinia. Urheilijat, painon
pudottajat, ikääntyneet ja pienet lapset hyötyvät erityisesti ravintotiheistä
maitotuotteista. Maitotuotteiden hiilidioksidiekvivalentti ei ole kovin suuri,
eikä ravitsemuksessa ole relevanttia vertailla vain hiilijalanjälkeä.Ilmastokuormaa kannattaa
vertailla koko ruokavaliotasolla.
