Pinnalla nyt

Eri sukupolvet työelämässä – vinkit parempaan vuorovaikutukseen

30. elokuuta 2024

Jenni Rajahalme puhui Parhaat Pidot-messuilla vuorovaikutuksen vaikeudesta eri sukupolvien välillä. Kärjistyksiä tai ei, naurusta päätellen moni kuulija tunnisti itsensä ja sai lisää ymmärrystä yhdessä toimimiseen.

Jos sinulle luvattaisiin yhdestä ja samasta firmasta turvallinen ja vakaa, elinikäinen työpaikka, ilahtuisitko vai ahdistuisitko?

Jos olet syntynyt ennen 1980-lukua, todennäköisesti osaisit arvostaa tarjousta. Jos taas sen jälkeen, luultavimmin et.

Viestintätoimisto Kumppanian Jenni Rajahalme on toiminut viidentoista vuoden ajan työelämätaitojen kehittämisen asiantuntijana ja huomannut, että työelämässä jo työskentelevät ja työelämään vasta tulevat sukupolvet ajattelevat hyvin eri tavoin.

”Meillä on paljon esihenkilöitä, jotka ovat aina toimineet tietyllä tavalla, mutta nyt he eivät enää tule ymmärretyiksi eivätkä pärjää vuorovaikutuksessa nuorten kanssa”, Rajahalme sanoo.

Onneksi Rajahalmeella on tarjota siihen vinkkejä.

Työn tekemisen eetoksesta turvallisuushakuisuuteen

Rajahalmeen mukaan syitä vuorovaikutuseroihin voi etsiä niin kasvatuksesta, koulutusjärjestelmästä kuin maailman yleisestä tilanteestakin. Jokaisella sukupolvella on omat erityispiirteensä:

Vuosina 1901−1945 syntyivät sukupolvet, jotka kasvoivat ja elivät sodan jaloissa. Heitä määrittää valtava henkinen vastuunkanto, nöyryys, kunnianhimo ja ahkeruus.
”Heillä oli kaksi viestiä meille: Pitäkää huolta rauhasta ja tehkää työtä.”

Sodan jälkeen syntyivät suuret ikäluokat, ”110 000 pikkumurua eli Baby Boomers”, jotka ovat rakentaneet nykyisen yhteiskuntajärjestelmämme ja jotka puhuivat ensimmäistä kertaa tasa-arvosta.

X-sukupolveksi luetaan vuosina 1965−1985 syntyneet. He ovat parhaiten koulutettu sukupolvi, jota kutsutaan myös pullamössösukupolveksi.

”Kaikkien tutkimusten mukaan he ovat myös turvallisuushakuisin sukupolvi koskaan, sillä he näkivät lama-ajan. Tässä meneekin näkymätön viiva sukupolvien välillä: Me voimme mennä 20 vuoden ajan työpaikkaan, jota inhoamme, kun taas nuoremmat sukupolvet eivät kestä viikkoakaan. Me vanhemmat sitten vain ihmettelemme, että missä sinnikkyys, missä ahkeruus”, Rajahalme kärjistää.

Vastaus saattaa löytyä vähän peilistäkin, sillä myös vanhemmuus on muuttunut.
”Kun minä oli nuori, äidin suusta ei ikinä kuulunut, että lomalla lepuutat aivojasi ja otat aikaa kaverin kanssa. Ei, vanhemmat sanoivat, että nyt menet töihin. Mutta nykyisin meillä on suojelevia lumiaura- ja helikopterivanhempia, jotka tasoittelevat ongelmia lastensa tieltä”, Rajahalme sanoo.

”Rakastan nuorta sukupolvea milleniaaleista eteenpäin. He pistivät paketin sekaisin ja hienolla tavalla.”

-Jenni Rajahalme

Y- ja Z-sukupolvet seuraavat unelmiaan

Y-sukupolvi, eli milleniaalit, kasvoivat teknologian kehityksen mukana, keksivät somen ja oppivat unelmien seuraamisen eetoksen.
”He olivat eka sukupolvi, jota kasvatettiin niin, että otettiin poskista kiinni ja sanottiin, että susta voi tulla mitä tahansa. Ja ne uskoivat kaiken! Kun sitten nuoret vaihtaa ja kokeilee asioita, vanhemmat ovat huolissaan, sillä he ovat tottuneet siihen, että ensin käydään koulut ja sitten painetaan töissä.”

2000-luvun jälkeen syntyneet ovat Z-sukupolvea, joka syntyi somemaailman keskelle. He ovat tiedonjanoisia ja janoavat kokemuksia ja elämyksiä.
”He arvostavat avoimuutta, sitä että tietoa on paljon ja sitä jaetaan. Tiedonjako muutti myös ajankulun. Nuoremmat odottavat saavansa tiedon nopeasti, kun taas vanhemmat ovat tottuneempia odottamaan. Se on yksi vuorovaikutuksen solmukohta. Nuoret kannattaa huomioida viestinnässä toimimalla nopeasti ja olemalla tiivis ja napakka.”

X- ja Z-sukupolvelle merkityksellisyys ja mahdollisuudet ovat tärkeitä. Sitä voi tukea työelämässä esimerkiksi sanoittamalla työtehtäviä ja kertomalla vastuullisuudesta. Nuorilla ei ole välttämättä vielä hyvää kykyä sietää epäonnistumista ja siksi onkin rakennettava työyhteisöjä, joissa on turvallista tehdä virheitä.

Ihmisarvo, ilmasto, kansainvälisyys, suvaitsevaisuus, itsenäisyys – kaikki ne ovat nuorille merkityksellisiä asioita.
”Jo kysymys ”Mitä mieltä olet maahanmuutosta? voidaan kokea loukkaavaksi, sillä nuorille se ei ole mielipide-, vaan ihmisoikeusasia. Vanhemmille ei välttämättä edes tule mieleen, että kysymys voisi loukata, sillä siten me olemme tottuneet käymään asiaa läpi”, Rajahalme havainnollistaa.

Loppujen lopuksi nuoret jahtaavat päämäärättömästi asioita, koska he haluavat olla onnellisia − aivan kuin me vanhemmatkin sukupolvet. Vaikka keinot ovat hieman erilaiset, tavoite on sama. Se on hyvä pohja yhteisymmärryksen luomiselle.

Jenni Rajahalmeen 3+1 vinkkiä parempaan vuorovaikutukseen

1. Vuorovaikutus ja ymmärretyksi tuleminen. Tunnista, että ihmiset viestivät eri tavalla ja varmista, että kaikkien mielipiteet tulevat kuulluiksi. Jos kukaan ei sano mitään, hälytyskellojen tulisi soida.

2. Palautteen antaminen. Muista, että annamme palautetta eri tavalla. Nuorilla suora palaute tulee selkärangasta, vanhemmat on opetettu kaunistelemaan.

3. Potentiaalin tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen. Kun näet potentiaalia ja tähtiainesta, sano se myös ääneen.

+1 Arvostuksen kokeminen ja tunteminen. Mieti, miten kaikki voisivat kokea olonsa arvostetuksi, olipa meneillään sitten hyvä tai huono hetki.

Jenni Rajahalme on viestintätoimisto Kumppanian osakas ja asiantuntija. Hän on toiminut viidentoista vuoden ajan työelämätaitojen kehittämisen asiantuntijana.