Finlandia-talo aukesi upeasti uudistuneena − ravintolan kera!

Alvar Aallon suunnittelema Finlandia-talo valmistui vuonna 1971. Konserttisalina ja kongressikeskuksena toimineen rakennuksen historiassa kääntyi tänä vuonna aivan uusi lehti, kun talo avattiin uudistuneena. Saneerauksen johtotähtenä onkin ollut iso muutos strategiassa.

Finlandia-talo haluaa tarjota entistä enemmän nähtävää ja koettavaa tapahtumien ulkopuolella ja olla kaupunkilaisten ajanviettopaikka ja elämyskohde. Vuosittainen asiakasmäärä on ollut noin 200 000, ja tulevaisuuden tavoitteena on kaksinkertaistaa se.

”Aiemmin olemme olleet auki vain tapahtumien aikana, nyt Finlandia-talo on auki aamusta yöhön. Olemme ensimmäinen suomalainen tapahtumatalo, jossa voi syödä aamiaista ja illallista sekä yöpyä. Huippuarkkitehtuurin kokeminen tällä tavoin on uutta jopa kansainvälisesti, kertoo liiketoimintajohtaja Riitta Kilo.

”Tapahtuma- ja kongressitoiminta on edelleen Finlandia-talon ytimessä, mutta samalla toivomme, että yhä useampi löytää uudet palvelumme”, sanoo keittiöpäällikkö Mikko Puuronen.

Uutta ovat pohjakerroksen à la carte -ravintola Finlandia Bistro sekä Helsingin Töölönlahdelle avautuva kahvila Finlandia Cafe&Wine ja sen yhteydessä oleva design­kauppa. Finlandia-talossa voi myös majoittua, sillä vanhoista työntekijöiden asunnoista on remontoitu kaksi hotellihuoneistoa. Kesällä avattava näyttely esittelee Alvar, Aino ja Elissa Aallon työtä ja suomalaisuutta.

Bistro ja kahvila palvelevat kaupunkilaisia

Koko talon ruokafilosofiassa painotetaan sesonkiajattelua ja vastuullisuutta. Ruokalistat vaihtuvat kolme kertaa vuodessa myös juhla- ja kokouspuolella.
“Suomalaiset maut, ruoat ja raaka-aineet ovat tekemisemme keskiössä, mutta inspiroidumme sekä yhteispohjoismaalaisesta että Italian, Ranskan ja Espanjan keittiöistä. Aivan kuten Alvar Aaltokin inspiroitui Italiasta”, Puuronen sanoo.

Talon vanha pääkeittiö oli pieni ja sokkeloinen. Vuosittaisesta liikevaihdosta 80 prosenttia tulee edelleen erilaisista tapahtumista ja kongresseista ja niiden tarjoiluista, joten lisätilaa kaivattiin. Remontissa Puuronen tiimeineen sai uuden kotipesän maan alta, jonne louhittiin tilaa noin 500 neliön verran keittiöille, tiskille ja varastoille.

Puuronen kiittelee suunnittelua ja laitehankintoja, jotka olivat jo pitkällä hänen hypätessään talon keittiöpäällikön saappaisiin reilu vuosi sitten.

”On pöytäpintaa, yhtenäistä tilaa, leveitä käytäviä kärryille ja vaunuille sekä uutuuttaan kiiltelevät bankettiuunit ja pienlaitteet. Ison keittiön sisään saatiin sovitettua myös Finlandia Bistroa varten pienempi keittiö, josta on lyhyt matka ravintolasaliin.”

64-paikkainen bistro palvelee illallisaikaan torstaista lauantaihin ja on muina aikoina varattavissa yksityistilaisuuksiin, kuten syntymäpäiviin ja muihin perhejuhliin. Ytimekäs ensimmäinen ruokalista tarjoaa esimerkiksi siikamosaiikkia ja piimäkastiketta, härän paahtopaistia ja maa-artisokkaa sekä makeaksi herkuksi rikkaita ritareita. Saatavilla on myös neljän ja kuuden ruokalajin menut.
”Halusimme tehdä bistrosta helposti lähestyttävän niin ruokien kuin hintatasonkin puolesta.”

Tiiviin listan rinnalle Puuronen suunnittelee jatkossa bistrotyyliin erilaisia sesongissa olevia liitutauluannoksia ja suurempaa roolia esimerkiksi pien- ja lähituottajien raaka-aineille.
”Kun esimerkiksi hunajanauris on kesällä sesongissa, niin jalostetaan siitä muutamaksi viikoksi jokin herkku.”
Samalla linjalla astetta rennommin jatkaa myös uusi viinikahvila, joka palvelee asiakkaita maanantaista lauantaihin. Se tarjoaa aamiaista, päivittäin vaihtuvan lounasannoksen, salaatteja, suolaisia ja makeita leivonnaisia sekä viiniä ja virvokkeita.
”Hitiksi noussee Finlandia Ellisse, joka on Aallon rakkaudesta Italiaa kohtaan inspiroitunut täytetty, lämmin perunarieska. Rieskapohjat tulevat pohjoissavolaisesta Liepuskan leipomosta.”

Vastuullisuutta läpi toiminnan

Puuronen ja Kilo kertovat, että Finlandia-talossa vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat toiminnan kulmakiviä sekä mitattavia ja todennettavia tekoja.
”Pidämme niistä yllä jatkuvaa vuoropuhelua ja teemme kehitystyötä myös avainkumppaniemme kanssa”, Kilo sanoo.

Puuronen kertoo vastuullisuuden kulkevan mukana keittiön toiminnassa aina menujen suunnittelusta raaka-aineiden tilaamiseen, vastaanottoon, valmistukseen ja jätteenkäsittelyyn asti.

”Keskitymme keittiössä siihen, mikä oikeasti näkyy asiakkaamme lautasella.”

”Lähdemme ihan perusasioista eli aikataulutamme tilaamista, jotta autot eivät ajele täällä tarpeettomasti, suunnittelemme menut ja tuotteet sesongin raaka-aineiden pohjalta ja jätämme pois raaka-aineet, jotka eivät täytä meidän kriteereitämme. Sellaisia on esimerkiksi kaloissa ja muissa merenelävissä.”

”Olemme myös lisänneet lajittelua aina posliinin uusiokäyttöön asti. Tällä hetkellä 83 prosenttia eri jätejakeista pystytään jatkokäyttämään.”

Isossa tapahtumatalossa ruokahävikki kasvaa helposti suureksi. Tähänkin keittiöpäällikkö on kehittänyt muutamia hyviä toimintamalleja. Buffet-ruokailussa ei laiteta heti kaikkea ruokaa esille, vaan pöytää täytetään tarpeen mukaan. Joihinkin tilaisuuksiin voi buffetin sijaan tehdä lautastarjoilun, jossa annokset nostetaan asiakkaalle sitä mukaa, kun he saapuvat paikalle.

Käsityön jälki ruoassa on Puuroselle tärkeä, joten avainkumppanien kanssa on kehitetty tapoja ja tuotteita, jotka antavat kokeille aikaa keskittyä siihen. Kun määrät ovat suuria, voi esimerkiksi kalan leikkaamiseen kulua valtavasti aikaa ja siitä syntyvälle hävikillekin pitäisi keksiä jokin käyttötapa.
”Meillä on kumppaneita, jotka leikkaavat ja suolaavat kalat toivomallamme tavalla. Näin voimme keittiössä keskittyä siihen, mikä oikeasti näkyy asiakkaan lautasella”, Puuronen summaa.

Teksti Kati Laszka, kuvat Timo Pyykkö

Artikkeli on julkaistu Valio Aimo -lehdessä nro 1/2025.