Kotimaisen ruoan arvostus vahvistuu: vastuullisuus ja huoltovarmuus kiinnostavat

Suomalaisten tietoisuus on lisääntynyt

Viime aikoina on keskusteltu paljon avoimesti siitä, mistä ruoan hinta Suomessa muodostuu.

”Suomalaisen ruoan alkutuotannossa on ollut kannattavuuskriisiä jo pitkään, koska ruoan hinta ei ole noussut kulujen kanssa samassa tahdissa. Nyt kuluttajat kuitenkin ymmärtävät paremmin, että jos polttoöljyn ja lannoitteiden hinnat nousevat Ukrainan sodan takia, kulut nousevat myös alkutuotannossa, mikä näkyy väistämättä lopputuotteen hinnassa asti”, Auvinen sanoo.

Myllärin-tuotteita valmistavan Helsingin Myllyn kaupallinen johtaja Jarkko Tuomola uskoo, että kuluttajat tarttuvat mahdollisesta hinnannoususta huolimatta edelleen kotimaiseen tuotteeseen, jos se vain taloudellisesti on mahdollista.

”Myös huoltovarmuus on suomalaisille tärkeä asia. Meille on tullut paljon kyselyitä asiakkailta, että ovathan tuotteissa käyttämämme raaka-aineet varmasti kotimaisia. Viljan raaka-aineet ovat meillä sataprosenttisesti kotimaisia, mutta mysleissä käytämme muun muassa banaaneja, pähkinöitä ja eksoottisia hedelmiä. Niiden saamisessa on viime aikoina ollut viivästyksiä koronan takia.”

Yhteistyötä vastuullisuuden eteen

Kun ruokaa tuotetaan lähellä, turhat välikädet jäävät pois ja tuotannon kehittäminen helpottuu.

”Tuotannon kehittäminen vastuullisemmaksi on sitä helpompaa, mitä tiiviimpää työ yhteistyökumppaneidemme kanssa on. Voimme tarjota esimerkiksi maitotiloille ihan hands on -koulutusta, kuten hiiliviljelykoulutusta”, Auvinen sanoo.

Myös Helsingin Mylly tekee tiivistä yhteistyötä viljelijöidensä kanssa ja etsii uusia ratkaisuja maaperän parantamiseksi.

”Yritämme selvittää maaperää tutkivien antureiden avulla, miten voimme saada isompia satoja pienemmällä lannoituksella esimerkiksi kiertoviljelyn avulla”, Tuomola kertoo.

Kalavapriikki poisti Itämerestä viime vuonna 810 kiloa fosforia käyttämällä kalankasvatuksessaan Itämerirehua, jonka raaka-aineena on Itämeren silakasta ja kilohailista tehty kalajauho. Määrä vastaa noin 10 000 suomalaisen vuotuista fosforikuormitusta. Kalavapriikin kalastajat ovat 200 kilometrin säteellä yrityksen Kuopion tehtaalta.

”Olemme järjestäneet kalastajillemme tilaisuuksia, näyttäneet esimerkiksi, miten heidän kalansa jalostuvat tehtaalla tuotteeksi. On tärkeää, että alkutuottajat näkevät, että heidän työtään arvostetaan”, Korhonen sanoo.

Teksti: Elisa Ojala, Kuvat: Kirsi-Marja Savola, iStock

Artikkeli on julkaistu Lautaselle-lehdessä nro. 2/2022.