Pinnalla nyt

Lehmän hyvinvointi on monien asioiden summa

12. helmikuuta 2016

Lehmien hyvinvoinnilla on suuri merkitys maidon laadun kannalta. Valion vastaanottamasta maidosta yli 95 prosenttia kuuluu parhaaseen laatuluokkaan – se on merkki siitä, että valiolaiset maidontuottajat ja Valio ovat onnistuneet lehmien hoidossa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Työ hyvinvoinnin puolesta on jatkuvaa. Voidakseen hyvin lehmä tarvitsee hyvää ravintoa, riittävästi raikasta vettä, sopivan elintilan, tasaisen elämänrytmin ja lajitoverien seuraa.

Laadukas, GMO-vapaa ravinto

Lehmän tärkeintä ravintoa on timoteista, nurminatasta sekä apilasta koostuva nurmirehu tuoreena tai säilöttynä. Kesällä kokoaikaisesti laiduntavat lehmät saavat suurimman osan rehustaan suoraan pellosta. Talvella säilörehu on lehmän pääravintoa – lehmä voi syödä jopa 40 kiloa rehua päivässä. Jotta lehmä saisi riittävästi tarvittavia ravintoaineita, ruokintaa täydennetään väkirehuilla, jotka sisältävät kotimaisia viljoja, kivennäisiä sekä valkuaistäydennyksenä yleensä rypsi- tai rapsirouhetta, hernettä tai härkäpapua. Lue lisää lehmien kesäruokinnasta ja talviruokinnasta.

98 prosenttia Valioryhmän maitotiloista on tehnyt Valion kanssa laatusopimuksen, ja jokaisella valiolaisella maitotilalla on käytössään laatukäsikirja. Siinä on muun muassa määritelty eläinten hyvät ruokintaperiaatteet. Niissä kielletään GMO-rehun käyttö lypsykarjan ruokinnassa.

Lue lisää ›

Raikas vesi

Puhdas vesi on lehmälle yhtä tärkeää kuin laadukas ravinto. Talvisin lehmä juo noin 100 litraa vettä päivässä. Helteellä vedenkulutus kasvaa, ja kuumana kesäpäivänä lehmä saattaa juoda jopa 150 litraa vettä.

Sopiva elintila

Lehmät voivat hyvin, kun ne saavat asustaa puhtaissa tiloissa, joissa on raikas ilma, tarpeeksi valoa ja riittävästi vapaata tilaa. Kuiva ja riittävän pehmeä makuualusta on tärkeä, asuipa sitten pihatto- tai parsinavetassa. Valio järjestää vuosittain navettaseminaarin, jonka tarkoituksena on kehittää lehmien elintiloja ja navettarakentamista.

Valiolaisista lehmistä noin puolet elää pihattonavetoissa, ja osuus kasvaa koko ajan, kun navettoja uusitaan. Pihattonavetassa lehmät saavat käyskennellä vapaasti ja käydä rehukioskeilla syömässä oman mielensä mukaan. Automaattilypsytiloilla lehmät voivat käydä myös lypsyllä milloin haluavat. Monien pihattonavetoiden lehmätkin laiduntavat. Isoissa, useiden satojen lehmien pihattonavetoissa haasteena on kuitenkin läheisten peltojen kestävyys ja riittävyys.

Parsinavetassa lehmät elävät omilla paikoillaan parsissa, joissa ne myös ruokitaan ja lypsetään. Parsinavetassa asustava lehmä voi hyvin, kun sillä on tarpeeksi tilaa liikkua ja maata sekä kuiva ja mukava makuualusta. Parsinavetoissa elävien lehmien on lain mukaan päästävä laitumelle tai jaloittelemaan vähintään 60 päivänä vuodessa toukokuun ja syyskuun välisenä aikana. Etelä-Suomessa valiolaisten lehmien laidunkausi kestää neljästä viiteen kuukautta, pohjoisessa kolmesta neljään. Osa pihatto- ja parsinavetoista ulkoiluttaa lehmiä myös talvisin.

Lue lisää laiduntamisesta ›

Tasainen elämänrytmi

Lehmä rakastaa rauhaa ja tavallisia päiviä – siis stressitöntä elämää. Se ei pidä nopeista ja äkkinäisistä muutoksista eikä kaipaa vaihtelevaa ohjelmaa päiviinsä. Uudet asiat jännittävät lehmiä, ja siksi lehmän arjessa on tehtävä muutoksia maltillisesti. Lehmän lempiasioita ovat syöminen, märehtiminen ja lepo.

Lajitoverien seura

Lehmä on pienestä pitäen laumaeläin, joka kaipaa laji- ja ikätoveriensa seuraa. Erityisesti laiduntaminen antaa lehmille mahdollisuuden lajinmukaiselle käyttäytymiselle ja vapaalle liikuskelulle. Lauman ujoimmille eläimille laitumen vapaa liikkumatila antaa mahdollisuuden myös yksinään oloon. Näin voi halutessaan sujuvasti väistää laumahierarkiassa ylempänä olevia lehmiä. Pihatoissa ja parsinavettojen ryhmäkarsinoissa seurustelu onnistuu talvenkin aikana.